Korkkihappo eli suberiinihappo, Azelaiinihappo ja Sebasiinihappo

Kaksikarboksyylisia happoja, n 8-10  (DIACIDS: Dicarboxylacids)


SUBERIINIHAPPO, KORKKIHAPPO ( Suberic acid; octanedioic acid) (n=8)
Tästä korkkihaposta eli suberiinihaposta on tulut Wikipedaian suomaalinen teksti  28.10.2018  ja otan sitaatin.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Suberiinihappo
" Suberiinihappo (C₈H₁₄O₄) on dikarboksyylihappoihin eli kahdenarvoisiin karboksyylihappoihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää monomeerinä polyestereiden ja -amidien valmistuksessa. Huoneenlämpötilassa suberiinihappo on valkoisia kiteitä. Yhdiste liukenee vain niukasti veteen, hieman dietyylieetteriin ja hyvin etanoliin. Suberiinihappo on kahdenarvoinen heikko happo ja sen pK_a-arvot ovat 4,5 ja 5,4.^[2][3][4]
Ensimmäisen kerran suberiinihappoa valmisti Luigi Valentino Brugnatelli vuonna 1781 hajottamalla luonnonkorkkia typpihapon avulla. Teollisessa mittakaavassa käytettyjä menetelmiä suberiinihapon valmistukseen ovat syklo-okteenin otsonolyysi, risiiniöljyhapon hapetus typpihapolla, syklo-oktanonin hapetus typpihapolla ja 1,6-heksaanidiolin karbonylointi nikkelikarbonyylin toimiessa katalyyttinä. Aineen valmistamiseen on myös useita muita laboratoriomittakaavaan soveltuvia menetelmiä.^{[2][3][4][5][6]}
Suberiinihaposta voidaan valmistaa polyestereitä ja polyamideja. Tällainen on esimerkiksi suberiinihapon ja heksametyleenidiamiinin muodostama Nylon 6,8. Yhdisteestä saatavia suberaattiestereitä käytetään muun muassa voiteluaineina.^{[2][3][4][5][6]}

•  Human metabolome: http://www.hmdb.ca/metabolites/HMDB0000893

• Suberic acid, also octanedioic acid, is a dicarboxylic acid, with formula C6H12(COOH)2. It is present in the urine of patients with fatty acid oxidation disorders (PMID 10404733 ). A metabolic breakdown product derived from oleic acid. Elevated levels of this unsaturated dicarboxylic acid are found in individuals with medium-chain acyl-CoA dehydrogenase deficiency (MCAD). Suberic acid is also found to be associated with carnitine-acylcarnitine translocase deficiency, malonyl-Coa decarboxylase deficiency, which are also inborn errors of metabolism.

Oma vanha teksti:  Suberiinihappoa tai suberihappoa tuotettiin ensimmäisen kerran oksidoitaessa korkkia typpihapolla.Suber on latinaa ja tarkoittaa materiaalia.
Sitten suberiinihappoa eristettiin risiiniöljystä.
Risiinioleiinihapon oksidaatio tuottaa suberiinihappoa ja sekventiaalisti homologista azelaiinihappoa ketjun pilkkoutuessa samaan aikaan kaksoissidoksen ja OH-ryhmän tasolta
Suberiinihappoa käytettiin alkydiresiinien valmistukseen ja nyloniin johtavaan polyamidisynteesiin.

• AZELAIINIHAPPO (Azelaic acid; nonanedioic acid) (n=9), Nonaanidihappo

https://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/compound/azelaic_acid#section=Top

Tämä nonaani-dihappo on tunnetuin dikarboksyylihappo. Sen nimi on johdettu typpihappon vaikuttamasta öljyhapon (oleic) tai elaidiinihapon ( elaidic) oksidaatiosta.
(azote= nitrogen tai azotic= nitric).
Azelaiinihappoa havaittiin eltaantuneitten rasvojen tutkimuksissa 1916, 1938. Sen alkuperä selittää sen esiintymisen pellavansiemenöljyn huonosti säilötyissä elintarvikenäytteissä. Egyptiläisistä 5000 vuotta vanhoista haudoista on löydetty sitä voiteissa.
Azelaanihappoa valmistettiin öljyhappoa kaliumpermanganaatilla oksidoiden (1881), mutta nykyään sitä tehdään öljyhaposta pilkkoen oksidoivalla kromihapolla tai sitten ozonolyysillä.
Azelaanihappoa käytetään yksinkertaisina estereinä tai haaraketjuisina estereinä. muovinvalmistukseen ( vinyylikloridiresiinit, kumi), voiteluaineiksi ja rasvoihin.
Azelaanihappoa käytetään nykyään kosmetiikassa ( acnehoidossa). Sillä on bakteriostaattista ja bakterisidistä ominaisuutta useita aerobisia ja anaerobisia mikro-organismeja kohtaan akneisella iholla.
Azelaiinihappoa löytyy acnelääkkeissä esim. FASS: (Bayer) Azelain syra, Finacea, Skinoren.

• TALIHAPPO, SEBASIINIHAPPO (Sebacic acid, decanedioic acid (n=10) 

 https://fi.wikipedia.org/wiki/Sebasiinihappo

Tämä happo sai nimensä vuonna 1802 latinalaisesta sanasta sebaceous, talikynttilä tai sebum, tali. Sitä nimittäin käytettiin talikynttilöitten valmistamiseen. Sitä eristettiin naudan talin tisleistä.
Vuonna 1954 raportoitiin, että juuri tätä rasvahappoa tuottui liikaa 10 000 tonnia vuosittain, kun risiiniöljyä pilkottiin alkaalisesti.
Sebasiinihapolla ja sen johdannaisella azelaiinihapolla on useita teollisia käyttömahdollisuuksia, kuten muoviteollisuudessa, voiteluaineina, diffuusiopumppuöljyinä, kosmetiikassa, kynttilöitten valmistuksessa ym. Sitä voi käyttää myös polyamidien synteesiin, kuten nylonin tekoon tai alkydiresiinien valmistukseen

Eräällä sen isomeerillä ISO-SEBASIINI-hapolla on monia sovellutuksia vinyyliresiinien muokkausteollisuudessa, raakamuovinsulatusteollisuudessa (http://en.wikipedia.org/wiki/Plastics_extrusion), teippien, esterivoiteluaineitten, polyestereitten, polyuretaaniresiinien ja synteettisen kumin valmistuksessa.

Suomalainen Wikipediateksti netissä:  toukokuusta 2018:
Sebasiinihappo on kaksi­emäksinen karboksyylihappo eli dikarboksyylihappo, joka on palavaa. Se on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan valkoista jauhetta, jolla on tunnusomainen^selvennä haju. Aineen kemiallinen kaava on C₁₀H₁₈O₄ ja rakennekaava HOOC(CH₂)₈COOH. Sebasiinihaposta käytetään myös nimityksiä dekaanidihappo, 1,10-dekaanidihappo ja 1,8-oktaanidikarboksyylihappo.
Sebasiinihapon moolimassa on 202,3 g/mol, sulamispiste 131 °C, kiehumispiste 13,3 kPa:n paineessa 294 °C, suhteellinen tiheys 1,2 g/cm³ (vesi = 1,0 g/cm³), leimahduspiste 220 °C ja CAS-numero 111-20-6. Sebasiinihapon liukoisuus veteen (20 °C) on 0,1 g/100 ml.
Aiheesta muualla

Sebasiinihapon kansainvälinen kemikaalikortti
PubChem: Sebacic acid (englanniksi)
Human Metabolome Database (HMDB): Sebacic acid (englanniksi)
KEGG: Sebacic acid (englanniksi)
ChemBlink: Sebacic acid (englanniksi)

• DDDA ( Dodecanedioic acid ) ( n=12), Dodekaanidihappo

http://chemicalland21.com/industrialchem/organic/DECANEDICARBOXYLIC%20ACID.htm
Tätä happoa käytetään nylonin(nylon-6,12) valmistukseen, polyamidien, teippien, päällystyksien, voiteiden, polyestereitten, väriaineitten, detergenttien, sammutusaineitten ja hajusteiden valmistukseen. Dodekanedionihappoa valmistetaan nykyisin pitkäketjuisia alkaaneja fermentoimalla erään tietyn hiivan avulla, Candida tropicalis (2004).

DDDA:lla on kertatyydyttämätön analogi, ”kasvin haavahormoni”, joka on prostaglandiinin synteesin välituote

NÄYTTEIDEN IÄN MÄÄRITYS

On osoitettu, että kaikkia näitä dikarboksyylihappoja muodostuu maalausöljyjen kuivumisprosessin aikana ja näiden hajoamistuotteiden määrittelyllä voi olla käyttöä vanhojen näytteiden iän määrittämisessä.

Dikarboksyylihapot betaoksidaatiohäiriössä: Adipiini, suberiini ja sebasiinihappo

Lipid Storage Myopathies Due to Fatty Acid Oxidation Defects

Ingrid Tein, in Neuromuscular Disorders of Infancy, Childhood, and Adolescence (Second Edition), 2015

Dicarboxylic Acids

Dicarboxylic acids (DCAs) (e.g. adipic, suberic, sebacic acids) are found in all identified intramitochondrial β-oxidation defects.¹⁸⁵ Hale and Bennett³⁹ point out several limitations to the value of these compounds in the recognition of FAO defects.

 (i) These DCAs may be seen in children receiving certain formulas containing medium-chain triglycerides or in children who are seriously ill (e.g. with diabetic ketoacidosis)¹⁸⁶ or who are receiving certain medications which interfere with FAO such as valproic acid.¹⁸⁷ It should, however, be noted that in each of the above conditions, the amount of ketone exceeds the amount of DCA whereas in the intramitochondrial FAO defects, the amount of DCA equals or exceeds the amount of ketones when the children are fasting. Furthermore, the pattern of the DCAs is usually easily distinguished, in experienced metabolic laboratories, from the pattern of the pathological DCAs that is associated with FAO defects.

 (ii) These DCAs are not present when children are not in a catabolic state and are well and eating regularly or are receiving intravenous glucose at rates in excess of normal hepatic glucose production rates, thereby decreasing the dependence on FAO and the production of fatty acid metabolites.

 (iii) Increased concentrations of DCA in the urine are generally not seen in the disorders involving the transport of fats into the mitochondria.

Therefore, an FAO defect can be suspected in the presence of an excess of DCA relative to ketones. However, the absence of DCAs does not necessarily exclude a defect.

The site of defect may be suggested by the organic acid pattern. For example, children with LCAD/LVCAD deficiency excrete primarily medium- and long-chain saturated DCAs in contrast to children with trifunctional protein deficiency, who excrete almost equimolar amounts of the saturated and the 3-hydroxydicarboxylic acids.¹⁸⁸
 However, it should be noted that the presence of 3-hydroxy compounds is not specific for trifunctional protein deficiency as they may also be seen in toxic reactions with acetaminophen and with intrinsic liver disease.¹⁸⁹
Advances in stable-isotope dilution mass spectrometry have improved the ability to detect metabolites in very small quantities in plasma or urine.¹⁹⁰

 Acylglycines that are consistently excreted in small quantities in the urine do not appear to have the same limitations as DCAs. Useful glycine metabolites have been identified for several defects including MCAD, SCAD, ETF, and ETF-coenzyme Q oxidoreductase deficiencies. There are increased concentrations of hexanoyl-, suberyl-, and 3-phenyl propionyl glycine in the urine in MCAD deficiency.¹⁹¹

Read full chapter