fredag 20 juli 2018

K-malonylaatio, K-sukkinylaatio ja K-glutarylaatio ja niiden säätely Sirtuiinilla SIRT5

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25717114
 http://www.mcponline.org/content/14/9/2308.full

Mol Cell Proteomics. 2015 Sep;14(9):2308-15. doi: 10.1074/mcp.R114.046664. Epub 2015 Feb 25.
Metabolic Regulation by Lysine Malonylation, Succinylation, and Glutarylation.
Hirschey MD1, Zhao Y2. Abstract
Proteiinin aktivaatio on runsaasti  tutkittu säätelymekanismi, jota usea soluprosessi tarvitsee aivan geenin ilmentymästä aineenvaihduntaan. Uusiin löytöihin  posttranslationaalisista modifikaatioista kuuluu malonylaatio, sukkinylaatio ja glutarylaatio ja niistä on saatu  laajempaa käsitystä  proteiineissa havaituista modifikaatioista. Nämä kolme  lysiinin (K)  happomodifikaatiota ovat raketneellisesti samankaltaisia, mutta niillä on kykyä säädellä  eri proteiineja eri teissä.  SIRT5, sirtuiini 5- deasylaasiproteiini, katalysoi  näiden modifikaatioiden  poistoa  laajasta proteiinijoukosta erilaisissa soluaitioissa . Tässä artikkelsisa  tehdään katsausta näistä uusista modifikaatioista, niiden säätymisestä SIRT5-sirtuiinilla ja niiden merkityksen  selkenemisestä solusäätelyssä ja taudeissa.
Tähän  artikkeliin liittyy  havainnollsitavat kuvat. Samassa proteiinisa saattaa olla monenlaista modifikaatiota.  Kun vertaa modifikaatiota  asetylatio tai  nämä kolme mainittua muuta  happoa,  perusero näitten kesken on se, että  asetylaatio  tuottaa nolla (0)varauksen,  mutta  näiden muiden  modifikaatiot  tuottavat summana miinus (-)varauksen, koska ne ovat  dihappoja.

SIRT5  tarvitsee NAD+  kofaktoria  funktioonsa, kun poistaa  substraateista mainittuja dihappotähteitä.  Tästä kertoo  toinen kuva.

Kolmas kuva  selventää missä aitioissa  näitä   dihappoja esiintyy ja mistä  niitä muodostuu. (malonyl, sukkinyl,  glutaryl) . Sirtuiinien  metabolinen funktio  on  tasossa, joka tunnistaa  energeettistä stressiä ja säätelee  rasva ja hiilihydraatti energiateiden välistä tasapainoa aktivoituen  ravinto ja energia vajeen aiheuttamasta stressista tai virikkeestä.

(Sivumaininta: MalonylCoA on taas Krebsin syklin reservilähdettä ,  josta voi muodostua   Acetyl CoA   eMDC entsyymin avulla.  K- asetylaatio aktivoi  entsyymin, mutta  sitä entsyymiä taas vaimentaa SIRT4 toimittama K-deasetylaatio;  SIRT4  on ADP-ribosyltransferaasi, joka inhiboi myös  glutamiinihappodehydrogenaasin aktiivisuutta  ja säätää alas insuliinin  eritystä ja rasvahappo-oksidaatiota, sekä  mitokondriaalisten geenien ilmenemää lihaksessa ja maksassa)
  • Protein acetylation is a well-studied regulatory mechanism for several cellular processes, ranging from gene expression to metabolism. Recent discoveries of new post-translational modifications, including malonylation, succinylation, and glutarylation, have expanded our understanding of the types of modifications found on proteins. These three acidic lysine modifications are structurally similar but have the potential to regulate different proteins in different pathways. The deacylase sirtuin 5 (SIRT5) catalyzes the removal of these modifications from a wide range of proteins in different subcellular compartments. Here, we review these new modifications, their regulation by SIRT5, and their emerging role in cellular regulation and diseases.
PMID:
25717114
PMCID:
PMC4563717
DOI:
10.1074/mcp.R114.046664
[Indexed for MEDLINE]
Free PMC Article

Malonihappoa koskevaa. Malonihappodekarboksylaasi MCD. Sirtuiini SIRT4

 

MALONYYLIÄ koskevaa


(1) Mitokondriaalinen SIRT4 deasetyloi MCD entsyymin sen K206 -lysiinin ja vaimentaa entsyymiaktiivisuutta. Entsymin  rakenteen lysiinin K206 asetylaatio taas aktivoi sen. Aktivaatiosta taas seuraa AsetylCoA- muodostusta ja hiilidioksidia. 

MalonyyliCoA dekarboksylaasista MDC  sitaatti netistä:
MCD vaatii 8 posttranslationaalista modifikaatiota ja niistä viimeinen on lysiinin  K472 asetylaatio, mikä aktivoi  sen. 
SIRTUIINI 4  voi taas mitokondriasssa deasetyloida tämän K472 Ac- ryhmän mikä  vaimentaa entsyymin toimintaa. 
Entsyymillä kuitenkin on muitakin lokalisoitumisia kuten peroksisomi ja sytoplasma, jossa  sillä on lyhemmät isoforminsa toimimassa.
 Malonihappoa tuottuu peroksisomeissa parittomien pitkien  dihappojen oksidaatiosta päätevaiheessa, (mutta suurin osa menee kuitenkin lopulta  suksinyylitiehen sitruunahappokiertoon  eikä malonyylitiehen). Siis  vain osa menee   propionyylivaiheesta   akrylyyli CoA- muodon kautta , sitten tulee 3-OH-propionihappoa. sitten malonyylisemialdehydiä ja siitä MDC-entsyymillä asetylCoA ja hiilidioksidia.

MalonylCoA Decarboxylase MCD 


Malonyl-CoA decarboxylase (which can also be called MCD and malonyl-CoA carboxyl-lyase) is found from bacteria to humans, has important roles in regulating fatty acid metabolism and food intake, and it is an attractive target for drug discovery. It is an enzyme associated with Malonyl-CoA decarboxylase deficiency. In humans, it is encoded by the MLYCD gene.
Its main function is to catalyze the conversion of malonyl-CoA into acetyl-CoA and carbon dioxide. It is involved in fatty acid biosynthesis. To some degree, it reverses the action of Acetyl-CoA carboxylase.
  • Structure
MCD presents two isoforms which can be transcribed form one gene: a long isoform (54kDa), distributed in mitochondria, and a short isoform (49kDa) that can be found in peroxisomes and cytosol. The long isoform includes a sequence of signaling towards mitochondria in the N-terminus; whereas the short one only contains the typical sequence of peroxisomal signaling PTS1 in the C-terminus, also shared by the long isoform.
MCD is a protein tetramer, an oligomer formed by a dimer of heterodimers related by an axis of binary symmetry with a rotation angle of about 180 degrees. The strong structural asymmetry between the monomers of the heterodimer suggests a half of the sites reactivity, in which only half of the active sites are functional simultaneously. Each monomer contains basically two domains:
  • The N-terminus one, which is involved in oligomerization and has a helical structure of eight helixes organised as a bundle of four antiparallel helixes with two pairs of inserted helixes.
  • The C-terminus one is where malonyl-CoA catalysis takes place and which is present in GCN5- Histone acetyiltranferase family. It also includes a cluster of seven helixes.
However, the binding site for malonyl-CoA in MCD presents a variation with respect to their homologous: the center of the binding site has a glutamic residue instead of a glycine, acting as a molecular lever in the substrate releasing.
As said before, MCD presents a half of the sites reactivity, due to the fact that each heterodimer has two different structural conformations: B state (bound), in which the substrate is united; and U conformation (unbound), where the substrate union isn't allowed. According to this, the half of the sites mechanism might present a consumption of catalytic energy. Nevertheless, the conformational change produced in a subunit when changing from the B state to the U state (which produces the release of the product) coincides with the formation of a new union site in the active site of the neighbour subunit when changing from the U stat to B state. As a result, the conformational changes synchronised in the pair of subunits facilitates the catalysis despite the reduction of the number of available active sites.
Each monomer of that structure exhibits a large hydrophobic interface with the possibility to form an inter subunit disulfide bridge. Heterodimers are also interconnected by a small C-terminus domain interface, where a pair of cysteines is properly disposed. The disulfide bonds gives to MCD the capability to form a tetrameric enzyme linked by inter subunits covalent bonds in the presence of oxidants such as hydrogen peroxide.
    • Processing and post-translational modifications
Malonyl-CoA decarboxylase is firstly processed as a pro-protein or proenzyme, in which the transit peptide, whose role is to transport the enzyme to a specific organelle (in this case the mitochondria), comprises the first 39 amino acids (beginning with a methionine and ending with an alanine). The polypeptide chain in the mature protein is comprised between amino acid 40 and 493.
In order to turn into an active enzyme, MCD undergoes 8 post-translational modifications (PTM) in different amino acids. The last one, which consists of an acetylation in the amino acid lysine in position 472, activates malonyl-CoA decarboxylase activity.
Similarly, a deacetylation in this specific amino acid by SIRT4 (a mitochondrial protein) represses the enzyme activity.
Another important PTM is the formation of an interchain disulfide bond in the amino acid cysteine in position 206, which may take place in peroxisomes, as the cytosolic and mitochondrial environments are too reducing for this proces
    • Gene: MLYCD
The malonyl-CoA decarboxylase gene (MLYCD) is located in chromosome 16 (locus: 16q23.3).[2] This gene has 2 transcripts or splice variants, one of which encodes MCD (the other doesn’t encode any protein). It has also 59 orthologues, 1 paralogue and it is associated with 5 phenotypes.[3]
MLYCD is strongly expressed in heart, liver and some other tissues like kidney. This gene is also weakly expressed in many other tissues such as brain, placenta, testis, etc.[1][4][5]
    • Functions
The enzyme malonyl-CoA decarboxylase (MCD) functions as an indirect via of conversion from malonic semi aldehyde to acetyl-CoA in peroxisomes. This is due to the fact that the beta oxidation of long chain fatty acids with an odd number of carbons produces propionyl-CoA. Most part of this metabolite is transformed into succinyl-CoA, which is the precursor of the tricarboxylic acid cycle. The major alternative route by which the propionyl-CoA is metabolized is based on its conversion to acrylyl-CoA. After that, it is converted to 3-hydroxy propionic acid and finally to malonic semi-aldehyde. As soon as malonic semi aldehyde is produced, it is indirectly transformed into acetyl-CoA. This conversion has been detected only in bacteria,[6] in the other natural kingdoms there is no scientific evidence to prove it.[7]
Malonyl-CoA is an important metabolite in some parts of the cell. In peroxisomes, the accumulation of this substance causes malonic aciduria, a highly pathogenic disease. To avoid it malonyl-CoA decarboxylase (MCD) converts malonyl-CoA into acetyl-CoA through the following reaction:  
In peroxisomes, it is proposed that this enzyme could be involved in degrading intraperoxisomal malonyl-CoA, which is produced by the peroxisomal beta oxidation of odd chain length dicarboxylic fatty acids (odd chain length DFAs). While long and medium chain fatty acids are oxidized mainly in the mitochondria, DFAs are oxidized primarily in peroxisomes, which degrade DFAs completely to malonyl-CoA (in the case of odd chain length DFAs) and oxalyl-CoA (for even chain length DFAs). The peroxisomal form of MCD could function to eliminate this final malonyl-CoA.
In the cytosol, malonyl-CoA can inhibit the entrance of fatty acids into the mitochondria and it can also act as a precursor for the fatty acids synthesis.
Cytoplasmic MCD is thought to play a role in the regulation of cytoplasmic malonyl-CoA abundance and, therefore, of mitochondrial fatty acid uptake and oxidation.[8] It has been observed that MCD mRNA is most abundant in cardiac and skeletal muscles, tissues in which cytoplasmic malonyl-CoA is a strong inhibitor of mitochondrial fatty acid oxidation and which derive significant amounts of energy from fatty acid oxidation.

Malonyl-CoA also plays an important role inside the mitochondria, where it is an intermediary between fatty acids and acetyl-CoA, which will be a reserve for the Krebs cycle.
When Malonyl-CoA  acts  as an intermediary between fatty acids and acetyl-CoA in the mitochondria,   mitochodnrial MCD is believed to participate in the elimination of the residual malonyl-CoA, so that acetyl-CoA can enter the Krebs cycle.
MCD also plays a role in the regulation of glucose and lipids as fuels in human tissues. Malonyl-CoA concentrations are crucial in the intracellular energetic regulation and the production or degradation of this metabolite delimits the use of glucose or lipids to produce ATP.
    • Pathology
The diseases related with MCD can be caused by its mislocalization, mutations affecting the gene MLYCD, its accumulation in peroxisomes and, mainly, its deficiency.
MCS deficiency is a rare autosomal disorder that is widely diagnosed by neonatal screening and it is caused by mutations in MLYCD. It causes many symptoms: brain abnormalities, mild mental retardation, seizures, hypotonia, metabolic acidosis, vomiting, excretion of malonic and methylmalonic acids in urine, cardiomyopathies, and hypoglycemia. More rarely, it can cause rheumatoid arthritis too.
In peroxisomes, the accumulation of MCD substance also causes pathological symptoms, which are similar to MCS deficiency: malonic aciduria, a lethal disease in which patients (normally children) have delayed development and can suffer from seizures, diarrhoea, hypoglycaemia and cardiomyopathy, as well.
Others symptoms caused by an altered action of MCD can be abdominal pain and chronic constipation.[9]
    • Localization
Malonyl-CoA decarboxylase is present in the cytosolic, mitochondrial and peroxisomal compartments. MCD is found from bacteria to plants.[10][11] In humans, MCD has been identified in heart, skeletal tissue, pancreas and kidneys. In rats, MCD has been detected in fat, heart and liver.[12]
    • Enzyme regulation
Because the formation of interchain disulfide bonds leads to positive cooperativity between active sites and increases the affinity for malonyl-CoA and the catalytic efficiency (in vitro), MCD activity doesn't need the intervention of any cofactors or divalent metal ions.[13]
    • Medical applications
MCD is involved in regulating cardiac malonyl-CoA levels, inhibition of MCD can limit rates of fatty acid oxidation, leading to a secondary increase in glucose oxidation associated with an improvement in the functional recovery of the heart during ischaemia/reperfusion injury. MCD is a potential novel target for cancer treatment.

Sitruunahappokierto ja siinä ilmenevät dihapot

Joka ihmisen  aineenvaihdunnassa on sitruunahappokierto.
Sitruunahappiokiertoa tapahtuu tehokkaimmin mitokondriassa , joka on ihmisen energialaitos ja tuotaa energiapakkauksia ATP, myös  hieman metabolista vettä ja hiilidioksidia, joka sitten  lopulta hengitetään keuhkoista.  Samalla  myös  energiaa  saadaan talteen koentsyymiketjun jäsenten syklien avulla.  Lisäksi tuottuu   aminohappoakin.  kun  ammoniumia sitoutuu  orgaanisiin happoihin joita syklissä kiertää jäseninä. Sykli otaa myös vastaan   rasvoista , hiilihdyrtaateista ja aminohapoista pilkkoutuvaa hiiliketjua.

Perusjäsenet: 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sitruunahappokierto

Ruotsalainen teksti  löytyy myös: Siinä näkyy hyvin miten NAD+ ja NADH  myös liittyvät tähän syklinäkymään. NAD+ on nikotinamidiadeniinidinukleotidi koentsyymi , jota moni entsyymi tarvitsee apuna.

otan siitä kuvan:


Lisäksi englantilaisessa kaavassa näkyy  tapahtumat hyvin:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/14/TCACycle_WP78.png

Azelaiinihappo ja Pityriasis versicolor , tyrosinaasivaikutus

Azelaic acidhttp://www.hmdb.ca/metabolites/HMDB0000784
DescriptionAzelaic acid (AZA) is a naturally occurring saturated nine-carbon dicarboxylic acid (COOH (CH2)7-COOH). It possesses a variety of biological actions both in vitro and in vivo. Interest in the biological activity of AZA arose originally out of studies of skin surface lipids and the pathogenesis of hypochromia in pityriasis versicolor infection. Later, it was shown that Pityrosporum can oxidize unsaturated fatty acids to C8-C12 dicarboxylic acids that are cornpetitive inhibitors of tyrosinase in vitro. Azelaic acid was chosen for further investigation and development of a new topical drug for treating hyperpigmentary disorders for the following reasons: it possesses a middle-range of antityrosinase activity, is inexpensive, and more soluble to be incorporated into a base cream than other dicarboxylic acids. Azelaic acid is another option for the topical treatment of mild to moderate inflammatory acne vulgaris. It offers effectiveness similar to that of other agents without the systemic side effects of oral antibiotics or the allergic sensitization of topical benzoyl peroxide and with less irritation than tretinoin. Azelaic acid is less expensive than certain other prescription acne preparations, but it is much more expensive than nonprescription benzoyl peroxide preparations. Whether it is safe and effective when used in combination with other agents is not known. (PMID: 7737781 , 8961845 ).
Tyrosinaasin kartasta tyrosiinin aineenvaihdunnassa
Neuromelaniinigranulat
 https://www.nature.com/articles/srep37139

tisdag 6 februari 2018

Ps.89:15,16

6.2.2018,10:18.Sana psalmista 86:15,16.
(A Maskil of Ethan the Ezrahite) Blessed are the people who know the festal shout, who walk , o Lord, in the light of thy countenance;who exult in thy name all the day, and extol thy righteousness.

tisdag 25 oktober 2016

Tartraatti eli viinihappo E334

 Viinihaposta löytyy suomalainen Wikipedia teksti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viinihappo





http://www.hmdb.ca/metabolites/HMDB00956
 http://tillsatsappen.se/antioxidationsmedel/e334-l-vinsyra/
 2,3-Dihydroxybutanedioate
Weinsäure, Vinsyra, viinihappo , Tartrate, Threaric acid
2,3-Dihydroxybutanedioic acid
2,3-Dihydroxysuccinic acid

Tartaarihappoa on monissa kasveissa, erityisesti viinirypäleissä ja tamarindissa ja se on eräs viinissä esiintyvistä päähapoista.  Sitä lisätään muihin ruokiin happamen maun antajaksi ja sitä käytetään antiioksidantin tavoin. Tartaarihapon suoloja sanotaan tartraateiksi. Se on dikarboksyylihapon dihydroksijohdannainen, eli siinä on kaksi OH-ryhmää rungossa ja kummassakin päädyssä-COOH ryhmä.
Tartaarihappo on lihasmyrkky  ja se estää malaatin ( kehon oman dikarboksyylihapon)  tuotantoa ja suurina annoksina aiheuttaa halvausta ja kuolemaa. On rekisteröity ihmisen  pienin fataali annos ja se on 12 grammaa. Tästä huolimatta  sitä sisällytetään  moniin ruokiin, erityisesti happamelta maistuviin makeisiin. Sille on raja-arvonsa.
Elintarvikkeen lisäaineena tartaarihapolla on numero E334. Sen suolat tartraatit ovat myös lisäaineita ja niitä käytetään antioksidantteina tai emulsiota muodostavina  aineina.
 http://tillsatsappen.se/antioxidationsmedel/e354-kalcium-l-tartrat/
 http://www.fao.org/3/a-y5488s/AC300e07.htm
Luonnollinen tartaarihappo on kiraalinen, mikä tarkoittaa, että sen molekyylit eivät ole " päällekkäin asetettavissa"  peilikuvina. Se on hyödyllistä raaka-ainetta orgaanisessa kemiassa syntetisoitaessa muita kiraalisia molekyylejä.
 Tartaarihapon luonnollinen muoto on  levo-(+) -tartaarihappo tai dextrotartaarihappo. Enantiomeeristä ( peilikuvamuotoa)  levotartaarihappoa tai D-(-)- tartaarihappoa ja akiraalista  muotoa, mesotartaarihappoa, voidaan tehdä keinotekoisesti.
Tartaarihapolla katsotaan olevan merkitystä munuaiskivimuodostuksen ehkäisyssä . Suurimman  osan  ihmisravinnon tartaarihaposta  arveltavasti  käyttävät bakteerit aineenvaihduntaansa  mahasuolikanavassa- ensisijaisesti paksusuolessa. Vain 15- 20% syödystä tartaarihaposta erittyy muuttumattomana virtsaan.

  •  Tartaric acid is a white crystalline organic acid. It occurs naturally in many plants, particularly grapes and tamarinds, and is one of the main acids found in wine. It is added to other foods to give a sour taste, and is used as an antioxidant. Salts of tartaric acid are known as tartrates. It is a dihydroxy derivative of dicarboxylic acid. Tartaric acid is a muscle toxin, which works by inhibiting the production of malic acid, and in high doses causes paralysis and death. The minimum recorded fatal dose for a human is about 12 grams. In spite of that, it is included in many foods, especially sour-tasting sweets. As a food additive, tartaric acid is used as an antioxidant with E number E334, tartrates are other additives serving as antioxidants or emulsifiers. Naturally-occurring tartaric acid is chiral, meaning that it has molecules that are non-superimposable on their mirror-images. It is a useful raw material in organic chemistry for the synthesis of other chiral molecules. The naturally occurring form of the acid is L-(+)-tartaric acid or dextrotartaric acid. The mirror-image (enantiomeric) form, levotartaric acid or D-(-)-tartaric acid, and the achiral form, mesotartaric acid, can be made artificially. Tartarate is believed to play a role in inhibiting kidney stone formation. Most tartarate that is consumed by humans is metabolized by bacteria in the gastrointestinal tract -- primarily in the large instestine. Only about 15-20% of consumed tartaric acid is secreted in the urine unchanged.
Suomessa viinihappoa kätyetään myös säilöntään ja apteekin viinihappo annokset on netissä mainittu.  ne ovat mielstäni aika isoja, vaikka  ohja ja laimennos on ohessa. Informaatio  lisäaineesta ei ilmaise mitään vaaraa tartraatista, jos sitä hurahtaa ylimääriä hilloon säilöttäessä. Säilöntään on muitakin vaihtoehtoja.Sitäpaitsi puolukka on omalla hapollaakin hyvin säilyvää laatua. Allaolevassa sokerin lisä on mielestäni aivan liian hurjaa. Miltei 50% olisi vain sokeria. Silloinhan puolukan terveellinen merkitsy katoaa.
http://www.apteekkini.fi/VIINIHAPPO-50-g-tai-100-g
Otan sitaatin esim puolukan säilönnästä apteekin ohjeen mukaan.
SITAATTI Viinihappoa käytetään marjojen ja hedelmien säilönnässä happamuuden säätöaineena (E334).

Koostumus
Viinihappo (Acid. tartar.)

Käyttötapa
Käytetään happamuudensäätöaineena
  • marja- ja hedelmäsäilykkeissä enintään 2 g/kg
  • marmeladeissa, hilloissa ja hyytelöissä enintään 5 g/kg
  • mehuissa enintään 0,5 g /kg.
Viinihappo liuotetaan pieneen määrään vettä ja lisätään valmiiseen säilykkeeseen.

Puolukkamehu
6 kg puolukoita
3 l vettä
3 tl viinihappoa
2-3 kg sokeria

Puolukat jauhetaan tai survotaan. Päälle kaadetaan kylmä vesi ja liuotettu viinihappo, joka sekoitetaan hyvin puolukoihin. Seos saa seistä kannen alla pari kolme päivää, kuitenkin seosta välillä sekoittaen. Mehu siivilöidään, lisätään sokeri ja hämmennetään kunnes sokeri sulaa. Mehu kaadetaan pulloihin, jotka suljetaan tiiviisti ja säilytetään kylmässä paikassa. Mehun voi valmistaa myös ilman sokeria.

Pakkauskoko  Jauhe 50 g ja 100 g

Valmistaja/markkinoija: Oriola Oy

Viinihappoa käytetään marjojen ja hedelmien säilönnässä happamuuden säätöaineena (E334).

Koostumus
Viinihappo (Acid. tartar.)

Käyttötapa
Käytetään happamuudensäätöaineena
  • marja- ja hedelmäsäilykkeissä enintään 2 g/kg
  • marmeladeissa, hilloissa ja hyytelöissä enintään 5 g/kg
  • mehuissa enintään 0,5 g /kg.
Viinihappo liuotetaan pieneen määrään vettä ja lisätään valmiiseen säilykkeeseen.

Puolukkamehu
6 kg puolukoita
3 l vettä
3 tl viinihappoa
2-3 kg sokeria

Puolukat jauhetaan tai survotaan. Päälle kaadetaan kylmä vesi ja liuotettu viinihappo, joka sekoitetaan hyvin puolukoihin. Seos saa seistä kannen alla pari kolme päivää, kuitenkin seosta välillä sekoittaen. Mehu siivilöidään, lisätään sokeri ja hämmennetään kunnes sokeri sulaa. Mehu kaadetaan pulloihin, jotka suljetaan tiiviisti ja säilytetään kylmässä paikassa. Mehun voi valmistaa myös ilman sokeria.

Pakkauskoko  Jauhe 50 g ja 100 g

Valmistaja/markkinoija: Oriola Oy