tisdag 25 oktober 2016

Tartraatti eli viinihappo E334

http://www.hmdb.ca/metabolites/HMDB00956
 http://tillsatsappen.se/antioxidationsmedel/e334-l-vinsyra/
 2,3-Dihydroxybutanedioate
Weinsäure, Vinsyra, viinihappo , Tartrate, Threaric acid
2,3-Dihydroxybutanedioic acid
2,3-Dihydroxysuccinic acid

Tartaarihappoa on monissa kasveissa, erityisesti viinirypäleissä ja tamarindissa ja se on eräs viinissä esiintyvistä päähapoista.  Sitä lisätään muihin ruokiin happamen maun antajaksi ja sitä käytetään antiioksidantin tavoin. Tartaarihapon suoloja sanotaan tartraateiksi. Se on dikarboksyylihapon dihydroksijohdannainen, eli siinä on kaksi OH-ryhmää rungossa ja kummassakin päädyssä-COOH ryhmä.
Tartaarihappo on lihasmyrrkyn ja se estää malaatin ( kehon oman dikarboksyylihapon)  tuotantoa ja suurina annoksina aiheuttaa halvausta ja kuolemaa. On rekisteröity ihmisen  pienin fataali annos ja se on 12 grammaa. Tästä huolimatta  sitä sisällytetään  moniin ruokiin, erityisesti happamelta maistuviin makeisiin.
Elintarvikkeen lisäaineena tartaarihapolla on numero E334. Sen suolat tartraatit ovat myös lisäaineita ja niitä käytetään antioksidantteina tai emulsiota muodostavina  aineina.
 http://tillsatsappen.se/antioxidationsmedel/e354-kalcium-l-tartrat/
 http://www.fao.org/3/a-y5488s/AC300e07.htm
Luonnollinen tartaarihappo on kiraalinen, mikä tarkoittaa, että sen molekyylit eivät ole " päällekäin asetettavissa"  peilikuvina. Se on hyödyllistä raaka-ainetta orgaanisessa kemiassa syntetisoitaessa muita kiraalisia molekyylejä.
 Tartaarihapon luonnollinen muoto on  levo-(+) -tartaarihappo tai dextrotartaarihappo. Enantiomeeristä ( peilikuvamuotoa)  levotartaarihappoa tai D-(-)- tartaarihappoa ja akiraalista  muotoa, mesotartaarihappoa, voidaan tehdä keinotekoisesti.
Tartaarihapolla katsotaan olevan merkitystä munuaiskivimuodostuksen ehkäisyssä . Suurimman  osan  ihmisravinnon tartaarihaposta  arveltavasti  käyttävät bakteerit aineenvaihduntaansa  mahasuolikanavassa- ensisijaisesti paksusuolessa. Vain 15- 20% syödystä tartaarihaposta erittyy muuttumattomana virtsaan.

  •  Tartaric acid is a white crystalline organic acid. It occurs naturally in many plants, particularly grapes and tamarinds, and is one of the main acids found in wine. It is added to other foods to give a sour taste, and is used as an antioxidant. Salts of tartaric acid are known as tartrates. It is a dihydroxy derivative of dicarboxylic acid. Tartaric acid is a muscle toxin, which works by inhibiting the production of malic acid, and in high doses causes paralysis and death. The minimum recorded fatal dose for a human is about 12 grams. In spite of that, it is included in many foods, especially sour-tasting sweets. As a food additive, tartaric acid is used as an antioxidant with E number E334, tartrates are other additives serving as antioxidants or emulsifiers. Naturally-occurring tartaric acid is chiral, meaning that it has molecules that are non-superimposable on their mirror-images. It is a useful raw material in organic chemistry for the synthesis of other chiral molecules. The naturally occurring form of the acid is L-(+)-tartaric acid or dextrotartaric acid. The mirror-image (enantiomeric) form, levotartaric acid or D-(-)-tartaric acid, and the achiral form, mesotartaric acid, can be made artificially. Tartarate is believed to play a role in inhibiting kidney stone formation. Most tartarate that is consumed by humans is metabolized by bacteria in the gastrointestinal tract -- primarily in the large instestine. Only about 15-20% of consumed tartaric acid is secreted in the urine unchanged.
Suomessa viinihappoa kätyetään myös säilöntään ja apteekin viinihappo annokset on netissä mainittu.  ne ovat mielstäni aika isoja, vaikka  ohja ja laimennos on ohessa. Informaatio  lisäaineesta ei ilmaise mitään vaaraa tartraatista, jos sitä hurahtaa ylimääriä hilloon säilöttäessä. Säilöntään on muitakin vaihtoehtoja.Sitäpaitsi puolukka on omalla hapollaakin hyvin säilyvää laatua. Allaolevassa sokerin lisä on mielestäni aivan liian hurjaa. Miltei 50% olisi vain sokeria. Silloinhan puolukan terveellinen merkitsy katoaa.
http://www.apteekkini.fi/VIINIHAPPO-50-g-tai-100-g
Otan sitaatin esim puolukan säilönnästä apteekin ohjeen mukaan.
SITAATTI Viinihappoa käytetään marjojen ja hedelmien säilönnässä happamuuden säätöaineena (E334).

Koostumus
Viinihappo (Acid. tartar.)

Käyttötapa
Käytetään happamuudensäätöaineena
  • marja- ja hedelmäsäilykkeissä enintään 2 g/kg
  • marmeladeissa, hilloissa ja hyytelöissä enintään 5 g/kg
  • mehuissa enintään 0,5 g /kg.
Viinihappo liuotetaan pieneen määrään vettä ja lisätään valmiiseen säilykkeeseen.

Puolukkamehu
6 kg puolukoita
3 l vettä
3 tl viinihappoa
2-3 kg sokeria

Puolukat jauhetaan tai survotaan. Päälle kaadetaan kylmä vesi ja liuotettu viinihappo, joka sekoitetaan hyvin puolukoihin. Seos saa seistä kannen alla pari kolme päivää, kuitenkin seosta välillä sekoittaen. Mehu siivilöidään, lisätään sokeri ja hämmennetään kunnes sokeri sulaa. Mehu kaadetaan pulloihin, jotka suljetaan tiiviisti ja säilytetään kylmässä paikassa. Mehun voi valmistaa myös ilman sokeria.

Pakkauskoko  Jauhe 50 g ja 100 g

Valmistaja/markkinoija: Oriola Oy
 
Viinihappoa käytetään marjojen ja hedelmien säilönnässä happamuuden säätöaineena (E334).

Koostumus
Viinihappo (Acid. tartar.)

Käyttötapa
Käytetään happamuudensäätöaineena
  • marja- ja hedelmäsäilykkeissä enintään 2 g/kg
  • marmeladeissa, hilloissa ja hyytelöissä enintään 5 g/kg
  • mehuissa enintään 0,5 g /kg.
Viinihappo liuotetaan pieneen määrään vettä ja lisätään valmiiseen säilykkeeseen.

Puolukkamehu
6 kg puolukoita
3 l vettä
3 tl viinihappoa
2-3 kg sokeria

Puolukat jauhetaan tai survotaan. Päälle kaadetaan kylmä vesi ja liuotettu viinihappo, joka sekoitetaan hyvin puolukoihin. Seos saa seistä kannen alla pari kolme päivää, kuitenkin seosta välillä sekoittaen. Mehu siivilöidään, lisätään sokeri ja hämmennetään kunnes sokeri sulaa. Mehu kaadetaan pulloihin, jotka suljetaan tiiviisti ja säilytetään kylmässä paikassa. Mehun voi valmistaa myös ilman sokeria.

Pakkauskoko  Jauhe 50 g ja 100 g

Valmistaja/markkinoija: Oriola Oy

Dikarboksyylihappoja on yli miljoona ja johdannaisia 77 miljoonaa

 http://classyfire.wishartlab.com/tax_nodes/C0000346
 This is a browsable collection of a total of 1190755 dicarboxylic acids and derivatives found in the ClassyFire database, which covers more than 77 million compounds. You may browse the list of known dicarboxylic acids and derivatives by scrolling down the page, by using the page display options or by searching the collection using the text search box above.


onsdag 23 november 2011

Onko uremisissa neurotoksiineissa myös dikarboksyylimuotoisia?

Kidney Int Suppl. 2001 Feb;78:S77-83.
Endogenous guanidino compounds as uremic neurotoxins.
De Deyn PP, D'Hooge R, Van Bogaert PP, Marescau B.
Source

Department of Neurology, Middelheim Hospital, Wilrijk-Antwerp, Belgium.
Abstract

Epileptic and cognitive symptomatologies are among the most typical manifestations of uremic encephalopathy. Several guanidino compounds (GCs) may play an important role in the etiology of uremic encephalopathy. Four GCs appeared to be highly increased as well in serum, cerebrospinal fluid, and brain of uremic patients, whereas the levels of other metabolically relevant GCs were not or only moderately increased and others were even decreased. These highly increased compounds or "uremic" GCs are creatinine (CTN), guanidine (G), guanidinosuccinic acid (GSA), and methylguanidine (MG). All four compounds were shown to be experimental convulsants in brain concentrations similar to those found in uremic brain. We have described a possible mechanism for the contribution of GCs to uremic hyperexcitability, referring to the in vitro effects of uremic GCs on inhibitory and excitatory amino acid receptors. The excitatory effects of uremic GCs on the central nervous system may be explained by the activation of N-methyl-D-aspartate (NMDA) receptors by GSA, concomitant inhibition of GABA(A) receptors by uremic GCs, and other depolarizing effects. These effects might also indicate the putative contribution of uremic GCs to the etiology of uremic encephalopathy.

PMID:
11168988
[PubMed - indexed for MEDLINE]
  • SIIS löytyyhän sieltä meripihkahapon guanidinojohdannainen.

Isovalthine, kaava

Indikaattoriaine?

Hypotyreoosi tiedetään syyksi ihmisellä.
Olisiko vielä b12-vajekin, vai pelkkä aineenvaihdunnallinen vaje?
http://www.guidechem.com/dictionary/2134-55-6.html

Päivitys 2011-11-23

tisdag 22 november 2011

Isovalthine, biosynteesin pohdinta

J Anim Physiol Anim Nutr (Berl). 2005 Feb;89(1-2):1-10. Mammalian isovalthine metabolism.

Source

Institute of Food, Nutrition and Human Health, Massey University, Palmerston North, New Zealand. K.J.Rutherfurd@massey.ac.nz

Abstract (Suomennosta)

Isovalthine is a branched-chain sulphur amino acid, which has been found in the urine of normal cats.

ISOVALTIINI on haaraketjullinen rikkiä sisältävä aminohappo, jota kissojen virtsassa on normaalisti.

The concentrations of isovalthine in the urine of healthy adult cats are approximately 24-66 micromol/l and are not affected by the gender of the cat.

Isovaltiinipitoisuus terveen aikuiskissan pissassa on noin 24- 66 mikromoolia litrassa sukupuolesta riippumatta.

Isovalthinuria can be induced in other species (rats, rabbits, guinea-pigs, humans, dogs) following the administration of certain inducing agents such as some hypocholesterolaemic agents, bile acids, hormones or cholesterol precursors.

ISOVALTINURIAA voi indusoitua muissakin lajeissa: rotassa, kaniinissa, hamsterissa, ihmisissä, koirissa- jos niille annetaan joitain tiettyjä aineita kuten eräitä hypokolesterolemisia aineita, sappihappoja, hormoneita tai kolesterolin esiasteita.

The method of induction of isovalthinuria was studied extensively during the 1960s, and efforts were made to understand its biosynthesis.

ISOVALTIININ induktiomenetelmiä tutkittiin laajasti 1960 luvulla, kun koetettiin saada sen biossynteesi selville.

However, although the origin of the sulphur atom in isovalthine was shown to be from cysteine or methionine, the origin of the carbon skeleton remains unknown.

Sen hiiliketjun alkuperä jäi selvittämättä, vaikka saatiinkin selville rikkimolekyylin olevan peräisin cysteiinistä tai metioniinista.

Interest in isovalthine metabolism was generated in part because it was reportedly found in the urine of patients with hypercholesterolaemia.

Asiaan loi mielenkiintoa havainto isovaltiinista hyperkolesterolemisten potilaitten virtsassa.

The validity of this finding however, was brought into question following reports that administration of the drug Bromural (alpha-bromoisovalerylurea), to humans results in the generation of compounds which break down to yield isovalthine following acid hydrolysis.

Havainnon merkitys kuitenkin kyseenalaistettiin, koska Bromural niminen lääkeainekin hajosi yhdistyksiinsä happohydrolyysissa tuottaen isovaltiinia.

This article presents a review and discussion of the experimental data on isovalthine metabolism.

Tässä katsauksessa esitetään ja pohditaan isovaltiinin aineenvaihdunnan kokeellisia tietoja.

PMID:
19112709
[PubMed - indexed for MEDLINE]
(Kts.blogin artikkeli. isovaltiinia esiintyy hypotyreoottisilla henkilöillä virtsassa. )

lördag 10 april 2010

Dokosanoic acid, omega-oxidation

Docosanoic Acid,( Behenic acid) Omega-oxidation
http://www.jlr.org/cgi/reprint/M400510-JLR200v1.pdf

Kaikkien pidempien rasvahappojen kuvia
http://www.gentaur.com/fatty_acids.htm

Nämä siis eivät lole valmiiksi dikarboksyylihappomuodossa, muta voivat ( omega) oksidoitua siihen suuntaan.

C22:0 , docosanoic acid omega-oksidaatiossa maksan mikrosomeissa NADPH:n läsnäollessa tuotti omega- -hydroksy-C22: 0 eli OH-rasvahappoa
ja myös dikarboksyylihappoa C22:0-DCA.
C22:0-DCA , docosane dioic acid.